Kevään aikana on keskusteltu kovasti mitä seura haluaa kävijöilleen olla. Itse olen myös sattunut kuulemaan paljon kommentteja siitä millaisena kävijät pitävät seuraa. Seura haluaa olla helposti lähestyttävä tanssin yhteisöllisyyden rakentaja. Tästä aiheesta olen kuullut monenlaista mielipidettä, mutta suurimmaksi osaksi pelkkää positiivista palautetta. Minua on kuitenkin jäänyt mietityttämään miksi toiset hiipuvat kun toiset hurahtavat?

Itse lähdin paritanssiin mukaan lyhytkurssin kautta ilman sen suurempia odotuksia siitä mitä paritanssi voisi olla. Medioissa lähinnä näkee soolotanssijoita ja soolotanssiryhmiä. Mietin, että paritanssi ei voi olla kummoista ja soolo olisi kuitenkin minulle aina se "seksikkäämpi" tanssin muoto. Ihastuin kuitenkin siihen sosiaaliseen kontaktiin, jota paritanssissa saa ja siihen positiivisen palautteen määrään vaikka tiesinkin mokanneeni esimerkiksi jossakin liikkeessä. Tämän lisäksi löysin uusia ystäviä ja ihmisiä, joilla oli intohimoa niin tanssiin kuin seuratoiminnan kautta hyvän tekemiseen. Tämä maailma kiehtoi minua ja lopulta kun uskalsin antaa periksi pääsin tekemään hurjan mukavia asioita tanssimisen ohessa. 

Hurahtaminen voi siis olla myös rohkeudesta kiinni. Seuratoiminnassa parasta on yhteisen hyvän edistäminen sekä mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään hyvin monella tavalla. Tanssimisen ilon jakaminen tuottaa iloa myös itselle. Iloinen mieli on yleensä rohkea. Ole siis rohkea ja toteuta itseäsi. Alkuun pääset nykäisemällä toista seuralaista hihasta kysymysten kera tai laittamalla vaikka suoraan sähköpostia info(at)swingteam.fi -osoitteeseen. 

Uudet jäsenet te olette puun lehtiä ja vanhat jäsenet te olette puun juuret. Molempia tarvitaan ja molemmista ollaan yhtä onnellisia ja kiitollisia. Yhdessä.

Tanssirikasta kesää kaikille toivottaa rahis eli rahastonhoitaja!